Tämän vuoden Hervoton päästiin suunnistamaan mitä upeimmassa syyskelissä: tänään oli kyllä legendaarisen hieno päivä niin suunnistajilla kuin järjestäjilläkin.

96 maksanutta ja kaksi talkoolaista saivat Le Mans -tyyppisen aloituksen jälkeen A3:n kokoisen paperiarkin, jolle ratamestari oli radasta riippuen askarrellut 2 - 5 karttaleikettä, jotka oli sitten siroteltu kartalle mikä mitenkin päin. Ja vaikka toisin olisi voinut luulla, kisan alku sujui yllättävän rauhallisissa merkeissä. Tuntui kuin kenelläkään ei olisi ollut kiire.

Odotetusti Huipun kiertäjiä tuli ensimmäisinä maaliin ja heistä nopeimpina Anttilan Emilia, jota Pukinvuoren haaste ei juurikaan hidastanut - ainut alle ½-tunnin suoritus. Emilian jälkeen suunnistajia alkoi saapua maaliin tasaiseen tahtiin ja muutamia hienoja loppusuorakamppailujakin nähtiin. 

Erikoismaininta täytyy antaa Laasosen Merille, joka saapui maaliin Huipun radalta vain toisen karttapuoliskon rastit kiertäneenä. Jury päätti kuitenkin antaa uuden mahdollisuuden, sillä perheen sisällä taisi olla jotakin kilpailun tapaista. Ja niin Meri kirmaisi uudelleen metsään ja tällä kertaa hyväksytysti. Sijoituskin taisi olla ihan hyvä. Mahtavaa. 

Mutta tässä tuloksia ja tässä väliaikoja

Muutama emitti oli jäänyt nollaamatta ja yksi temppuili muuten vain. Keli oli hieno ja aurinko paistoi, maaliin saapuneet kilpailijat olivat hikisiä eli ketään ei hylätty - yksi keskeytys tosin tuli. 

Ja lopuksi lähdön tunnelmaa: kuva 1 ja kuva 2.

Ninan kuvia täällä.

 

 


 

JRV:N KANSSA YHTEISTYÖSSÄ:

 


 


 

 


JÄMSÄ

Powered By Drupal